perjantai 17. marraskuuta 2017

1950-60-luvun viihdemusiikki, Suomi





Amerikassa rock oli jo syntymässä. Suomessa toivuttiin sodasta huumorin avulla. Rillumarei-musiikkia syntyi kovalla tahdilla, koska kansa tykkäsi.

ESA PAKARINEN viihdytti kansaa Pekka Puupään roolissa ja esiintyi myös taiteilijanimellä Severi Suhonen. Tunnettuja kappaleita mm. Rovaniemen markkinoilla ja Lentävä kalakukko.

BRITA KOIVUNEN levytti ikimuistoisen Suklaasydän-kappaleen samana vuonna 1956, kun Elvis nousi maailmankuuluksi rock-tähdeksi.

"Suomen Elvis" oli LASSE LIEMOLA. Tunnetuimmat kappaleet olivat Diivaillen ja Anna pois.

LAILA KINNUNEN oli lähetetty pikkutyttönä sotaa pakoon Ruotsiin. Kotiinpaluu sodanjälkeiseen Suomeen ei ollut helppo, mutta onneksi hänellä oli laulun lahja. Hän lauloi vaivattomasti suomen, ruotsin, italian, unkarin, ranskan, venäjän kuin englannin kielellä.
Tunnettuja kappaleita: Lazzarella, Valoa ikkunassa, Mandshurian kummut ja Pojat.

OLAVI VIRTA lauloi ammatikseen jo ennen sotia mm. Dallapén solistina. Sotien jälkeen hän teki
soolouraa ja oli mukana suositussa Kipparikvartetissa. Tunnetuimpia kappaleita: Täysikuu, Poika varjoisalta kujalta ja Hopeinen kuu.


1951  Esa Pakarinen: Lentävä kalakukko

1956  Brita Koivunen: Suklaasydän

1957  Olavi Virta: Poika varjoisalta kujalta

1957  Laila Kinnunen: Lazzarella

1959 Lasse Liemola: Anna pois


60-LUKU ⇨ RAUTALANKAA, JENKKAA, ISKELMÄÄ ja PROTESTILAULUJA

1960-luvun alussa oli hetken aikaa suosiossa rautalankamusiikki. Yhtyeissä ei ollut laulajaa, vaan kaksi sähkökitaristia, sähköbasso ja rumpali. Brittiläisen The Shadows-yhtyeen klassikko Apache vuodelta 1960 innoitti soittajia Suomessakin.
The Sounds
Monet rautalankabändit ottivat mukaan myös solisteja ja jopa brittiläistä The Beatles-yhtye mainittiin joissain julkaisussa rautalankabändiksi, vaikka sen tavaramerkki oli hienot lauluharmoniat. Soittimet olivat kuitenkin juuri samat kuin rautalankamuusikoilla!

Suomalainen vanha kansansävelmä Emma sai uuden muodon, kun sen levytti suomalainen The Sounds-yhtye.
THE SOUNDS: 1963, Emma

Myöhemmin vuodesta 1979 rautalankamusiikkia on elvyttänyt The Agents-yhtye, joka on säestänyt merkittäviä artisteja, kuten Rauli "Badding" Somerjoki,  Topi Sorsakoski ja Jorma Kääriäinen.


THE BOYS perustettiin vuonna 1964.  Yhtyeen solisteja olivat Jussi ja Eero Raittinen.
Bändin nimi on sitten vaihdellut riippuen Raittisten määrästä yhtyeessä 😉: Jussi & The Boys   /   Eero ja Jussi & The Boys

The Boys-yhtyeen sukupuu ja levytyksiä löytyy linkistä.




Vuonna 1965 ilmestyneen 
Numero 1-levyn soitetuimpia lienevät   Tahdon saaren ,    Liisan koira (Walkin' the dog) 
sekä Kaunis nainen (Pretty woman) 

TAHDON SAAREN   (säv. Erik Lindström san. Hillevi)
  C           Am         F           G7
Jos saaren minä saisin,    vaikka pienenkin, 
    C          Am          F          G7
jos saaren omistaisin      lailla sulttaanin, 
    C            Am       F          E7
mä sinne rakentaisin      pienen palatsin, 
     F          C Am      D7   G7 C
sen langoin hopeaisin     koristelisin. 
 Am        Em        Am        Em
    Jee,   jee, jee,    jee,   jee, jee 
 Am        Em          D7    G7  C
    jee,   jee, jee,   saaren haluan 




Danny & The Islanders
DANNY: 1964, East Virginia 
Danny eli Ilkka Lipsanen syntyi vuonna 1942. Hän aloitti uransa englanninkielisellä biisillä East Virginia. Dannyn yhtyeenä oli aluksi The Islanders. 
Danny-show kiersi Suomea suuren maailman meiningillä. Esityksessä oli teema, johon tehtiin käsikirjoitus, puvustus, koreografia ja musiikki. 
Dannylla oli aina myös naispuolinen laulaja mukana kiertueilla. Monet heistä jatkoivat soolourallekin, kuten Anki, Vicky, Ami Aspelund ja Armi Aavikko.
60-luvulla Danny esiintyi myös valkokankaalla. Speden elokuvassa Noin 7 veljestä vuonna 1968 hän esittää kappaleen Seitsemän kertaa seitsemän.
70-luvulla Dannyn musiikkityyli vaihtui rockista iskelmällisempään suuntaan. Tunnetuimpia kappaleita Kuusamo ja Armin kanssa tehty duetto Tahdon olla sulle hellä. Linkissä kappaleen videoltaan sangen hellyttävä englanninkielinen versio I wanna love you tender.




KIRKA: 1967, Hetki lyö on yksi hienoimpia cover-versioita mitä Suomessa on tehty.
Alkuperäinen Beat the Clock jää monen mielestä Kirka & The Islanders-yhtyeen esityksen varjoon.

Kirka eli Kirill Babitzin (1950-2007) aloitti laulamisen jo hyvin nuorena. Myös Kirkan sisarukset Sammy ja Muska Babitzin ovat menestyneet laulajina. Sammy menehtyi valitettavasti jo vuonna 1973 pian Daa-da Daa-da- kappaleen menestyksen jälkeen auto-onnettomuudessa.

Kirkan myöhempiä suuria hittejä on euroviisukappale Hengaillaan ja Surun pyyhit silmistäni. Rock vaihtui iskelmään, kunnes Kirka palasi rockjuurille ja kokeili hevilaulantaakin 1980-luvulla. Vanha Steppenwolf-klassikko Born to wild istuu komeasti Kirkan ääneen. 
2000-luvulla hän oli yksi neljästä Mestarit areenalla-kiertueella Hectorin, Pepe Willbergin ja Pave Maijasen kanssa. 60-luvun hitti Leijat uppoaa uuden vuosituhannen yleisöönkin.







IRWIN GOODMAN (1943-1991) oli oikeasti nimeltään Antti Hammarberg. Hän yritteli ensin laulajanuraa tavallisella lauluäänellään. Kun menestystä ei tahtonut tulla, Vexi Salmi, joka on sanoittanut Irwinin laulut, ehdotti nenään laulamista Bob Dylanin tapaan.
1960-luvun puolivälissä oli Amerikassa muotia protestilaulut (sotaa ja huonoa politiikkaa vastustavat laulut).  Ryysyrannasta alkoi Irwinin ura kansan omana renttuna, jonka musiikkia jouduttiin ajoittain myös sensuroimaan radiossa. 

                                                            
Olet maamme armahin Suomenmaa! Ryysyranta.
Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä
Itkua, parkua jatkuvaa, olet maamme armahin Suomenmaa...


Poing Poing Poing voitti Syksyn sävel-kilpailun vuonna 1971. Vain elämää ilmestyi vuonna 1974 ja biisi otettiin vuonna 2012 alkaneen TV-sarjan tunnuskappaleeksi.

KATRI HELENAN (s.1945) läpimurto kansan suosioon tapahtui kappaleella Puhelinlangat laulaa  vuonna 1964. Katrin "sinivalkoinen ääni" on jaksanut ihastuttaa kansaamme jo yli viidenkymmenen vuoden ajan.
Tämä jenkka sai pian jatkoa hiteillä Minne tuuli kuljettaa ja Letkis. 

Katri myöhemmin tekemiä hittejä ovat mm. Vasten auringon siltaa(1975), Joulumaa (1978) ja  Anna mulle tähtitaivas(1992).




muuta satoa 60-luvulta

Marion osallistui Euroviisuihin toisenkin kerran vuonna 1973 kappaleella  Tom-tom-tom

HECTOR, 1965, Palkkasoturi  (Universial Soldier) sodanvastainen protestilaulu


Blues

 Blues Länsi-Afrikasta Amerikkaan Missisipin suistoalueelle (New Orleans) puuvillaplantaaseille työskentelemään tuodut orjat toivat mukanaan...