sunnuntai 19. marraskuuta 2017

1930-40-luvun viihdemusiikkia Suomessa




Sotaa edeltävä aikana Suomessa oli jo BigBandejä, jotka soittivat jazzia ja rytmistä musiikkia. Äänilevyjen myynti kasvoi vauhdilla 30-luvun taitteessa. Viihdemusiikkia alettiin kutsua iskelmäksi.
   
YLE (Yleisradio) alkoi soittaa iskelmämusiikkia lähetyksissään vuodesta 1935. 

  






  
 Elokuvissa esiintynyt musiikki tarttui helposti kansan huulille. Joskus elokuvan  käsikirjoitus syntyi myös laulunsanojen pohjalta,  kuten elokuvassa Rosvo-Roope.









1930, Hiski Salomaa:   Lännen lokari




  1939, Viljo Vesterinen ja Dallapé:  Säkkijärven polkka





  1941, Tauno Palo elokuvasävelmässä:    Kulkurin valssi

           1949, Tauno Palo elokuvasävelmässä:  Rosvo-Roope







              1949, Reino Helismaa:   Meksikon pikajuna

                  1949, Tapio Rautavaara, Päivänsäde ja menninkäinen
LÄHTEET ja LINKIT:
Suomalaisen populaarimusiikin historiaa (wwwedu.oulu.fi/muko/lvakeva/afrohis/suomi.htm), Wikipedia, YouTube
Vuosiluvut ovat kappaleen levytysvuosia (video saattaa olla myöhemmin kuvattu)





LÄNNEN LOKARI


Täss' on lokari nyt lännen risukosta. Olen kulkenu' vaikka missä.

Olen käynynnä Piutsissa, Lousissa, Ratulaatissa, Miiamissa.

Olen kulkenut merta ja mantereita, ja Alaskan tuntureita.

Ja kaikkialla hulivilityttäret muistaa lännen lokareita.


Ja lokari on lokari, ja hellunkin ottaa, vaikka toise' emännästä.

Ja vesi ei tul' silmii', vaikka ne taukoo' iistiplikat näkymästä,

sillä Puittiss' on ruusu ja Lousissa on tähti, ja Alaskassa pulmusia.

Ja kaikki kuiskii, "Oletko sä nähnynnä lännen kulkuria?"


Miss' on Meksikon lempi ja Honolulu´ impi, ja Filippiinin keltanen flikka,

siellä lokari oo ollu' heitän keskelläänsä, mut' onko ollu' iiskin likka?

Miss' on kulkurin kulta? Sydän iskeepi tulta, niin kaunis oo heillä jo tukka.

Sä kun laulun kuulet, niin linnuksi luulet, taa' sen rakastuupi lännen Jukka.


On Friskossa käyty ja Orekoni nähty miss' on kesä sekä lumiset vuoret.

Takotass' on puitu, Pampiitsillä uitu, ja hellutettu vanhat ja nuoret.

Mutta punapuun kantoo' torppansa laittaa niin sinne se ilon päivä koettaa. 

Vaikka maailman myrskyt meitä tuudittaa, niin vapaus se varmasti voittaa.

Vaikka maailman myrskyt meitä tuudittaa, niin vapaus se varmasti voittaa


 MEKSIKON PIKAJUNA

Pikajuna Meksikon, halki kiitää, yö jo on, valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää. Haukku kuuluu kojootin, häipyy meluun veturin, Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää. Ensiluokan vaunussa uninen on tunnelma, matkustajat - miehet, naiset - kaikki torkkuvat. Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy. Missä lienee pysähdyksen syy?

Jarrut pyöriin kirskahtaa, vaunun ovi aukeaa, sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa: Pikku-Pete, Iso-Pat, gangstereita molemmat, kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa. "Kädet ylös, gentlemen!", huutaa käskyn terävän Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee. "Viisainta, kun jokainen nyt lompsan aukaisee, kuula sille, joka kenkkuilee."

Vastustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi, Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein, Sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot, matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksintein. Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää. Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan: "Miehet lyödään tainnoksiin, mutt' naiset viedään pois Lempimättä nyt en olla vois."

Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi kumppaninsa sanoja ja kohta murahtaa: "Okay, niinpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin Viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa." Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta, hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Señores, Meille tehkää mitä vain mutt' naiset säästäkää, muuten teistä kehno muisto jää."

Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus. Haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa. Vanhapiika muuan, kas, viisikymmenvuotias vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa. Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan: "Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee, tehdään niin kuin rosvot määräilee."

Vanhapiika hypähtää Patin kaulaan, siihen jää, vaikka iso rosvo koittaa häätää häntä pois. Nainen lemmenkipeä, muiskuissaan on ripeä, eikä Patin vastustelu estää niitä vois. Hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu, vanhanpiian kuiskiessa: "Darling, I love you." Ryöstön uhrit tuijottavat silmät selällään, kuinka kaikki oikein päättyykään.

Kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat tulisia ovat, niistä hehkuu lemmenlies. Kiljuu rosvo: "Kuulkaas Miss, minä olen naimisiss' ja on neljä lastakin, en ole vapaa mies. Kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa." puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa, Junavaunun ovesta hän säntää pakoon, jees, muttei pääse metriäkään ees.

Ikäneito hyljännyt, äskeisen on yljän nyt, pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee. Vapauden takaisin, Iso-Pat sai tietenkin, vuorostansa apua jo Pete huutelee. Vannoo, että myöskin hän, naimiskaupan pätevän solmi ja on lapsiakin vissiin seitsemän. Ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan, kun ei pysty Pete loistamaan.

Itkuun vääntyy neidon suu, nyt hän vasta kimmastuu. Peten leukaan täräyttää suoran oikean. Untenmailla otsa hiess' siinä uinuu pikkumies. Iso-Pat nyt huomaa vaaran häntä uhkaavan, Ehdi ei hän aseeseen tarttua, kun uudelleen vanhanpiian nyrkki puhuu - vaikka tuhanteen Tuomari nyt laskea kai lukujansa sais, ennen kuin Pat siitä virkoais. (no mitäs te sitten narraatte)

Pikajuna Meksikon matkaa jatkamassa on, rosvot lojuu köytettyinä alla penkkien. Tehty on taas jako uus, takaisin kun omaisuus, saatiin alkuasukkaitten sekä jenkkien. Vaara ohi, rauha maas, iloinen on vaunu taas. Yksi vaan on synkkänä, no kuka arvatkaas: Vanhapiika yhdy ei nyt riemuun joukon muun.

"Onni taas on mennyt ohi suun... Huhhuijaa... Onni taas on mennyt ohi suun...Huhhuijaa... Onni taas on mennyt ohi suun"

perjantai 17. marraskuuta 2017

1950-60-luvun viihdemusiikki, Suomi





Amerikassa rock oli jo syntymässä. Suomessa toivuttiin sodasta huumorin avulla. Rillumarei-musiikkia syntyi kovalla tahdilla, koska kansa tykkäsi.

ESA PAKARINEN viihdytti kansaa Pekka Puupään roolissa ja esiintyi myös taiteilijanimellä Severi Suhonen. Tunnettuja kappaleita mm. Rovaniemen markkinoilla ja Lentävä kalakukko.

BRITA KOIVUNEN levytti ikimuistoisen Suklaasydän-kappaleen samana vuonna 1956, kun Elvis nousi maailmankuuluksi rock-tähdeksi.

"Suomen Elvis" oli LASSE LIEMOLA. Tunnetuimmat kappaleet olivat Diivaillen ja Anna pois.

LAILA KINNUNEN oli lähetetty pikkutyttönä sotaa pakoon Ruotsiin. Kotiinpaluu sodanjälkeiseen Suomeen ei ollut helppo, mutta onneksi hänellä oli laulun lahja. Hän lauloi vaivattomasti suomen, ruotsin, italian, unkarin, ranskan, venäjän kuin englannin kielellä.
Tunnettuja kappaleita: Lazzarella, Valoa ikkunassa, Mandshurian kummut ja Pojat.

OLAVI VIRTA lauloi ammatikseen jo ennen sotia mm. Dallapén solistina. Sotien jälkeen hän teki
soolouraa ja oli mukana suositussa Kipparikvartetissa. Tunnetuimpia kappaleita: Täysikuu, Poika varjoisalta kujalta ja Hopeinen kuu.


1951  Esa Pakarinen: Lentävä kalakukko

1956  Brita Koivunen: Suklaasydän

1957  Olavi Virta: Poika varjoisalta kujalta

1957  Laila Kinnunen: Lazzarella

1959 Lasse Liemola: Anna pois


60-LUKU ⇨ RAUTALANKAA, JENKKAA, ISKELMÄÄ ja PROTESTILAULUJA

1960-luvun alussa oli hetken aikaa suosiossa rautalankamusiikki. Yhtyeissä ei ollut laulajaa, vaan kaksi sähkökitaristia, sähköbasso ja rumpali. Brittiläisen The Shadows-yhtyeen klassikko Apache vuodelta 1960 innoitti soittajia Suomessakin.
The Sounds
Monet rautalankabändit ottivat mukaan myös solisteja ja jopa brittiläistä The Beatles-yhtye mainittiin joissain julkaisussa rautalankabändiksi, vaikka sen tavaramerkki oli hienot lauluharmoniat. Soittimet olivat kuitenkin juuri samat kuin rautalankamuusikoilla!

Suomalainen vanha kansansävelmä Emma sai uuden muodon, kun sen levytti suomalainen The Sounds-yhtye.
THE SOUNDS: 1963, Emma

Myöhemmin vuodesta 1979 rautalankamusiikkia on elvyttänyt The Agents-yhtye, joka on säestänyt merkittäviä artisteja, kuten Rauli "Badding" Somerjoki,  Topi Sorsakoski ja Jorma Kääriäinen.


THE BOYS perustettiin vuonna 1964.  Yhtyeen solisteja olivat Jussi ja Eero Raittinen.
Bändin nimi on sitten vaihdellut riippuen Raittisten määrästä yhtyeessä 😉: Jussi & The Boys   /   Eero ja Jussi & The Boys

The Boys-yhtyeen sukupuu ja levytyksiä löytyy linkistä.




Vuonna 1965 ilmestyneen 
Numero 1-levyn soitetuimpia lienevät   Tahdon saaren ,    Liisan koira (Walkin' the dog) 
sekä Kaunis nainen (Pretty woman) 

TAHDON SAAREN   (säv. Erik Lindström san. Hillevi)
  C           Am         F           G7
Jos saaren minä saisin,    vaikka pienenkin, 
    C          Am          F          G7
jos saaren omistaisin      lailla sulttaanin, 
    C            Am       F          E7
mä sinne rakentaisin      pienen palatsin, 
     F          C Am      D7   G7 C
sen langoin hopeaisin     koristelisin. 
 Am        Em        Am        Em
    Jee,   jee, jee,    jee,   jee, jee 
 Am        Em          D7    G7  C
    jee,   jee, jee,   saaren haluan 




Danny & The Islanders
DANNY: 1964, East Virginia 
Danny eli Ilkka Lipsanen syntyi vuonna 1942. Hän aloitti uransa englanninkielisellä biisillä East Virginia. Dannyn yhtyeenä oli aluksi The Islanders. 
Danny-show kiersi Suomea suuren maailman meiningillä. Esityksessä oli teema, johon tehtiin käsikirjoitus, puvustus, koreografia ja musiikki. 
Dannylla oli aina myös naispuolinen laulaja mukana kiertueilla. Monet heistä jatkoivat soolourallekin, kuten Anki, Vicky, Ami Aspelund ja Armi Aavikko.
60-luvulla Danny esiintyi myös valkokankaalla. Speden elokuvassa Noin 7 veljestä vuonna 1968 hän esittää kappaleen Seitsemän kertaa seitsemän.
70-luvulla Dannyn musiikkityyli vaihtui rockista iskelmällisempään suuntaan. Tunnetuimpia kappaleita Kuusamo ja Armin kanssa tehty duetto Tahdon olla sulle hellä. Linkissä kappaleen videoltaan sangen hellyttävä englanninkielinen versio I wanna love you tender.




KIRKA: 1967, Hetki lyö on yksi hienoimpia cover-versioita mitä Suomessa on tehty.
Alkuperäinen Beat the Clock jää monen mielestä Kirka & The Islanders-yhtyeen esityksen varjoon.

Kirka eli Kirill Babitzin (1950-2007) aloitti laulamisen jo hyvin nuorena. Myös Kirkan sisarukset Sammy ja Muska Babitzin ovat menestyneet laulajina. Sammy menehtyi valitettavasti jo vuonna 1973 pian Daa-da Daa-da- kappaleen menestyksen jälkeen auto-onnettomuudessa.

Kirkan myöhempiä suuria hittejä on euroviisukappale Hengaillaan ja Surun pyyhit silmistäni. Rock vaihtui iskelmään, kunnes Kirka palasi rockjuurille ja kokeili hevilaulantaakin 1980-luvulla. Vanha Steppenwolf-klassikko Born to wild istuu komeasti Kirkan ääneen. 
2000-luvulla hän oli yksi neljästä Mestarit areenalla-kiertueella Hectorin, Pepe Willbergin ja Pave Maijasen kanssa. 60-luvun hitti Leijat uppoaa uuden vuosituhannen yleisöönkin.







IRWIN GOODMAN (1943-1991) oli oikeasti nimeltään Antti Hammarberg. Hän yritteli ensin laulajanuraa tavallisella lauluäänellään. Kun menestystä ei tahtonut tulla, Vexi Salmi, joka on sanoittanut Irwinin laulut, ehdotti nenään laulamista Bob Dylanin tapaan.
1960-luvun puolivälissä oli Amerikassa muotia protestilaulut (sotaa ja huonoa politiikkaa vastustavat laulut).  Ryysyrannasta alkoi Irwinin ura kansan omana renttuna, jonka musiikkia jouduttiin ajoittain myös sensuroimaan radiossa. 

                                                            
Olet maamme armahin Suomenmaa! Ryysyranta.
Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä
Itkua, parkua jatkuvaa, olet maamme armahin Suomenmaa...


Poing Poing Poing voitti Syksyn sävel-kilpailun vuonna 1971. Vain elämää ilmestyi vuonna 1974 ja biisi otettiin vuonna 2012 alkaneen TV-sarjan tunnuskappaleeksi.

KATRI HELENAN (s.1945) läpimurto kansan suosioon tapahtui kappaleella Puhelinlangat laulaa  vuonna 1964. Katrin "sinivalkoinen ääni" on jaksanut ihastuttaa kansaamme jo yli viidenkymmenen vuoden ajan.
Tämä jenkka sai pian jatkoa hiteillä Minne tuuli kuljettaa ja Letkis. 

Katri myöhemmin tekemiä hittejä ovat mm. Vasten auringon siltaa(1975), Joulumaa (1978) ja  Anna mulle tähtitaivas(1992).




muuta satoa 60-luvulta

Marion osallistui Euroviisuihin toisenkin kerran vuonna 1973 kappaleella  Tom-tom-tom

HECTOR, 1965, Palkkasoturi  (Universial Soldier) sodanvastainen protestilaulu


tiistai 7. marraskuuta 2017

2000-luku Suomessa...SUUNNITELMAA

Egotrippi-yhtye perustettiin vuonna 1993.

Jonna Tervomaa

Maija Vilkkumaa

Happoradio


MAAILMALLA MENESTYNEET

Bomfunk MC's kappaleella Freestyler Euroopan soitetuin kappale vuonna 2000. Omaperäinen musiikkivideo oli varmasti yksi avain menestykseen.

The Rasmus-yhtyeen ensimmäinen levy ilmestyi jo vuonna 1996. Suurempi menestys alkoi 200-luvun puolella. Vuonna 2009 iso hitti oli In the shadows

Nightwish perustettiin vuonna 1996. Tarja Turunen lauloi yhtyeessä vuoteen 2005 saakka. Kappale Sleeping sun on vuodelta 1999. Erimielisyysien takia bändi joutui hakemaan uutta laulajaa vuonna 2005 ja satojen hakijoiden joukosta valittiin Anette Olzon. Vuonna 2007 julkaistiin kappale Amaranth. Vuonna 2012 Olzon jätti yhtyeen ja tilalle otettiin Floor Jansen.

H.I.M.-yhtyeen keulakuvana vaikuttaa VilleValo. Join me in death



2010-luku



Vain elämää-ohjelma

Lauri Tähkä

Sanni


Elastinen
Cheek
JVG
Mikael Gabriel


Blues

 Blues Länsi-Afrikasta Amerikkaan Missisipin suistoalueelle (New Orleans) puuvillaplantaaseille työskentelemään tuodut orjat toivat mukanaan...